• Kohti vähähiilistä rakentamista vai kohti kestävää rakentamista?

    by Telerik.Sitefinity.DynamicTypes.Model.AuthorProfiles.AuthorProfile | huhti 05, 2019
    Ympäristöministeriö on ajamassa kovaa vauhtia vähähiiliselle rakentamiselle regulaatiota. Uusille rakennuksille kaavaillaan muiden säännösten lisäksi hiilikattoa niiden (lähes) koko elinkaaren aikaisille CO2-päästöille. Tavoite on erinomainen ja yksinkertaiset säännökset kuulostavat hyviltä, mutta vedetäänkö nyt mutkat suoraksi väärässä paikassa? 

    Kun uusien rakennusten energiatehokkuus alkaa olla jo kustannusoptimissa, halutaan fokusta siirtää rakentamisen aikaisten päästöjen tarkasteluun.  Matematiikka rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjäljen laskennassa on periaatteessa suoraviivaista: Hiilijalanjälki on yhtä suuri kuin rakennusaineiden massa kertaa niiden CO2-päästö/kg. Tällöin on selvää, että puurakenteet kevyinä rakenteina pärjäävät hyvin muihin materiaaleihin verrattuna, kun vielä niiden päästöarvotkin ovat muita materiaaleja alempia. Tähän yksinkertaisuus sitten loppuukin, sillä hiilijalanjälkilaskelmiin liittyy suuri määrä kysymysmerkkejä liittyen mm. laskentarajoihin ja erilaisiin skenaarioihin. Hiilidioksidipäästöissä aikaperspektiivi ei ole kovin yksinkertainen asia. Halutaanko pienentää hiilidioksidipäästöjä nyt radikaalisti eikä mietitä miten se vaikuttaa tulevaisuuden päästöihin vai pitäisikö päästöjen kehitystä miettiä jopa kymmenien vuoden horisontilla? 

    Eri materiaaleilla on etunsa eri elinkaaren aikana. Puurakenteiden positiivinen puoli on siinä, että ne toimivat rakennuksessa hiilivarastona niin kauan kun rakennus on käytössä, mutta purun jälkeen rakenteet käytetään yleensä energiajätteenä, jolloin niihin sitoutunut hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. Lisäksi, jos hakkuita ja puurakentamista lisätään nyt merkittävästi, se pienentää metsien hiilidioksidin sidontakykyä, koska uudistettava metsä sitoo saman verran hiilidioksidia vasta vuosikymmenien päästä.  Teräksen valmistusvaihe tuottaa paljon päästöjä, mutta kerran valmistettu teräs kiertää käytännössä ikuisesti ja pienentää osaltaan tulevaisuudessa valmistettavan teräksen päästöjä kierrätetyn teräksen osuudella. Teräsrakenteet voidaan myös helposti toteuttaa niin, että ne ovat tulevaisuudessa helposti purettavissa ja uudelleenkäytettävissä pienellä kunnostuksella.  Lopullinen hiilijalanjälki riippuu voimakkaasti siitä miten eri asioita painotetaan. Näitä painotuksia ei ole vielä määritelty ja toivotaan, että keskustelu aiheesta olisi aktiivista ja tasapuolista.  

    Kestävän rakentamisen tavoite on toki muutakin kuin hiilijalanjälki. Jos eri rakennustyypeille määritellään hiilikatto, ajaako se siihen, että matalaa hiilijalanjälkeä aletaan tavoittelemaan muiden kestävän rakentamisen mittareiden kustannuksella? Saksalaisessa DGNB-ympäristösertifioinnissa hiilijalanjälki on vain yksi osatekijä rakennuksen ympäristölaadussa.  Muut kestävän rakennuksen kriteerit liittyvät mm. rakennuksen tekniseen, taloudelliseen, toiminnalliseen ja prosessin laatuun. Helposti ajatuksia herättäviä nostoja em. kriteereiden sisältä ovat esimerkiksi rakennuksen muuntojousto, ääneneristävyys, julkisivun huollettavuus ja rakenteiden purettavuus tai uudelleenkäyttömahdollisuus. Laskentajärjestelmä ei saa olla monimutkainen, mutta yhdessä miettien löytyvät laskennan tärkeät indikaattorit, jonka pohjalle Suomen kestävän rakentamisen säännökset on hyvä rakentaa. Suunnittelijoille ja teollisuudelle on annettava tilaa tehdä innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja kaikkia materiaaleja hyödyntäen.

     
  • Uusilla sukupolvilla ei ole rajoja

    by Telerik.Sitefinity.DynamicTypes.Model.AuthorProfiles.AuthorProfile | kesä 26, 2018

    Muutama viikko sitten osallistuin Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) järjestämään suomalaisten arkkitehtien vuositapahtumaan*. Tämän vuoden tapahtuma houkutteli Ouluun yli 300 arkkitehtia. Kyseessä on Suomen suurin arkkitehtitapahtuma. Lanseerasimme tapahtumassa uuden tuotteen Liberta-tuoteperheeseemme (Liberta 550 vertical).

    Virallisen osuuden jälkeen suurin osa väestä suuntasi lähistöllä olevaan viihtyisään baariin. Siellä käydyt keskustelut saivat minut mietteliääksi. Yleinen keskustelunaihe liittyi siihen, miten yhteistyötä voitaisiin lisätä projekteissa. Rakennusalalla ei perinteisesti ole ruokittu läpinäkyvyyttä ja aitoa yhteistyötä sidosryhmien välillä. Arkkitehdit, rakennesuunnittelijat, pääurakoitsijat, alihankkijat ja toimittajat tuovat kokonaisuuteen omat tavoitteensa ja työskentelykulttuurinsa, ja rakennusprosessissa jokainen ajaa pääasiassa omaa etuaan. Yhteistyö on vielä verraten tuore ajattelutapa projektien toteutuksessa, ja sen arvoa kyseenalaistetaan edelleen. Usein osapuolet pyrkivät maksimoimaan oman tuottonsa seuraavista vaiheista piittaamatta. Karkeasti ajatellen suunnittelijat on valittu sen mukaan, kuka tekee kattavimmat suunnitelmat pienimmällä tuntimäärällä. Urakoitsija puolestaan on valittu nopeuden ja edullisimman hinnan perusteella, ja sama pätee myös materiaalitoimittajiin. Jos ja kun projektin edetessä suunnitelmia sitten joudutaan muuttamaan, sota on valmis. Kaikki syyttävät tilanteesta toisiaan, ja rahaa menee hukkaan, kun riitaa yritetään ratkaista. Alihankkijoita harvoin kohdellaan tasavertaisina kumppaneina ja sopimukset tehdään sellaisiksi, että projektin sidosryhmien välinen luottamus on koetuksella.

    Tällainen lopputulos voidaan nykyisin välttää esimerkiksi käyttämällä allianssimallia. Mielestäni tämä on hyvä alku, mutta pitkällä tähtäimellä siihen pitäisi sisällyttää myös materiaalitoimittajat. Ymmärrän, että kiireiset aikataulut harvoin mahdollistavat tehokkaan yhteistyön kaikkien toimijoiden välillä, mutta alihankkijoiden rooli on muuttunut entistä tärkeämmäksi. Rakennussektorilla vaaditaan nykyisin paljon erikoisosaamista, ja pienikin alihankkija voi antaa innovatiivisen panoksensa projektiin omaa erikoisalan tuntemustaan hyödyntämällä. Kun kaikki tiimin jäsenet sitoutuvat lopputulokseen ja osallistetaan päätöksentekoon, syntyy synenergiaetuja, jotka tuottavat laadukkaan lopputuloksen entistä tehokkaammin. Sitoutuminen yhteiseen visioon edesauttaa luovien ratkaisujen kehittämistä projektin aikana esiin tulevien pattitilanteiden hallintaan. Annan hyvän esimerkin uuden luomisesta: Kehitimme yhteistyössä projektiarkkitehdin ja asennusyrityksen kanssa piilokiinnitteisen ja erittäin matalan pystysaumalistan erääseen halliprojektiin**. Me kaikki toimme pöytään oman asiantuntemuksemme ja kehitimme ratkaisun, joka ei ainoastaan näyttänyt hyvältä, vaan oli myös helppo asentaa ja rakennusteknisesti laadukas.

    Takaisin baarikeskusteluihin... hämmästyin, miten avoimesti nuorehko sukupolvi suhtautuu asioihin.  Monilla heistä oli varsin mielenkiintoinen urapolku. Osa oli työskennellyt rakennusalan yrityksissä ennen arkkitehdiksi ryhtymistä ja päinvastoin.  Meidän on siis vain oltava avoimia projektin muiden jäsenten ajatuksille ja opittava toisiltamme. Minulla itsellänikin on pari suunnittelijatuttua, joille saatan soittaa, kun kehitämme jotakin uutta tuotetta. Muutama arkkitehtituttu saattaa puolestaan soittaa minulle suunnittelutyönsä aikana ja kysyä, onko heidän ideansa minun mielestäni toimiva ja kustannustehokas. Lopputuloksena monet heidän projekteistaan pysyvät budjetissa ja suunnittelijan visio voidaan toteuttaa ilman muutoksia.

    ”Yhteen tuleminen on alku. Yhdessä pysyminen on edistymistä. Yhdessä työskentely on menestymistä.” -Henry Ford

    Anssi

    *= https://www.safa.fi/arkkitehtipaivat/
    **= Tuotteen nimi on nyt Ruukki Invisible

     

  • Lumikuorma katolla - pitääkö olla huolissaan?

    by Telerik.Sitefinity.DynamicTypes.Model.AuthorProfiles.AuthorProfile | helmi 27, 2018

    Miesmuisti on tunnetusti vain kolmen vuoden mittainen. Eli jos oikein pinnistää, saattaa muistaa takavuosien talvet. Silloin lunta satoi paljon ja joka puolella Suomea. Runsaslumiset talvet ovat talviurheilijan unelma, mutta rakentajalle ja rakennusten ylläpidosta vastaavalle luminen talvi voi olla painajainen. Pahimmillaan painajainen toteutuu, ja silloin uutisotsikoissa kerrotaan lumitaakan alle sortuneista halleista tai muista hallimaisista rakennuksista.

    Sortumistapaukset saavat rakennusten ylläpidosta vastaavat varpailleen. Uutisten vanavedessä alkaa monen rakennuksen katolla varmuuden vuoksi tehtävä puhdistusoperaatio, vaikka tosiasiassa ei olla vielä lähelläkään sallittujen mitoituskuormien ylärajoja. Isojen kattojen lumenpudotukset ovat kalliita operaatioita ja niiden mukana voi syntyä uusia ongelmia. Huonolla tuurilla kolaaja vaurioittaa lumikolallaan katon katemateriaaleja niin, että tuloksena on kosteusvaurioita, sisäilmaongelmia ja kalliita korjauksia.  

    Yksittäisistä vahinkotapauksista huolimatta meidän tulee luottaa siihen, että rakennukset kestävät niille suunnitellut kuormitukset. Ympäristöministeriö on ajanut läpi lain laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista. Arvioinnin tarkoituksena on löytää puutteellisesti tai virheellisesti suunniteltujen tai rakennettujen rakennusten riskikohdat ja ohjata omistajat tekemään niihin oikeanlaiset korjaukset. Lain ansiosta riskirakennukset saadaan kartoitettua ja korjaustoimiin päästään ennen isojen onnettomuuksien syntymistä. On hyvä pitää myös mielessä, että rakenteiden mitoituksessa käytetään aina riittäviä varmuuskertoimia estämään sovitulla todennäköisyydellä jonkin poikkeuksellisen kuormitustilanteen tai rakenteellisen virheen aiheuttama sortuma.  

    Ruukin kantaviin muotolevyihin on integroitavissa älykäs kuormavahti, joka kertoo katolla olevan lumikuorman tilan, ja sen kuinka kaukana ollaan katolle suunnitellusta maksimikuormituksesta.  Tänä vuonna kuormavahti on uudistunut ja sen toiminnallisuuksia on kehitetty lisää. Käyttöönotosta on tehty entistä helpompaa ja vaivattomampaa, ja kuormitusanturin tuottama hälytystieto voidaan nyt liittää paikallisesti rakennuksen taloautomaatio- ja valvontajärjestelmiin.  Järjestelmään voi, käyttöliittymää myöten, liittää lisäsensoreita, joilla mitataan esimerkiksi rakenteiden kosteustilannetta tai sisäilmaolosuhteita. Uudistunut versio integroidusta kuormavahdista tulee markkinoille ensi kesänä, mutta pilottiasennuksiin pääsee osallistumaan aiemminkin.

    Kesää odotellessa on hyvä muistaa, että omankaan talon katolle ei kannata kivuta lumenpudotus mielessä. Ainakaan muutamaan miesmuistiin ei Suomessa ole omakotitalon katto sortunut lumikuorman painosta.  Hikoillaan mieluummin siis hiihtoladulla kuin katolla!

     

     

     

  • Uusi julkisivu kertoo toiminnan laadusta

    by Telerik.Sitefinity.DynamicTypes.Model.AuthorProfiles.AuthorProfile | helmi 22, 2018
    Moni yrityksensä sukupolvenvaihdosta tai myyntiä miettivä yrittäjä haluaa, että toimintaan käytetty liike- tai toimitilarakennus jää hänen jälkeensä moitteettomaan kuntoon. 

    Tämä saattaa olla osaltaan luopumisen tuskaa.  Toisaalta joku yrittäjä voi miettiä, että ympyrä sulkeutuu oman toiminnan osalta. ”Minähän tämän rakennutin urani alussa ja muistan elävästi, että se sai aikoinaan osakseen paljon myönteistä julkisuutta.” Aika kuitenkin jättää rakennukseen merkkinsä, toisiin se jättää jälkiä enemmän kuin toisiin. Tämä riippuu aikanaan tehdyistä materiaalivalinnoista. Erityisesti ajan patina näkyy rapistuneena julkisivuna.

    Rakennuksen julkisivu kertoo toiminnan laadusta. Sillä ohjataan asiakasvirrat omaan liikkeeseen. Se myös viestii, että toiminta on kaikin puolin laadukasta - mielikuvasta tuotteeseen ja palveluun tai toisin päin. 

    Onkohan se noin?

    Tehdessäni ehdotuksia korjausrakentamiseen Ruukin julkisivuratkaisuilla olen miettinyt, miten voin auttaa asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla.   Ensikohtaamisessa puhutaan usein tärkeistä ja isoista asioista, joissa on vahva tunneside.  Siksi hienovaraisuus on valttia.  

    Usein kartoittaessani julkisivusaneerausta yrittäjän kanssa, saan kuulla hänen elämänmittaisesta urasta, samalla kahlaamme lumihangessa tai vesisateessa ja kierrämme kuvaamassa rakennusta. 

    Nämä yrittäjätarinat ovat todella mielenkiintoisia ja elämänmittaisia sankarikertomuksia. Niitä on hienoa kuunnella. Ja vaikka rakennuksen kartoitukseen varattu aika on ylitetty usein jopa moninkertaisesti, olen hyvilläni, että sain mahdollisuuden olla mukana miettimässä juuri tämän rakennuksen ja sen käyttäjien seuraavaa vuosikymmentä.

    Kartoituksen jälkeen kotimatkalla mietin usein Ruukin korjausrakentamisen ratkaisuja. Ja erityisesti sitä, miten niillä pystytään hienosti vaikuttamaan rakennusten julkisivujen ilmeeseen ja koko arkkitehtuuriin. Puhumattakaan siitä, miten julkisivun uusi ilme vaikuttaa ympäristöön, lähialueen ihmisiin ja tietysti rakennuksen käyttäjiin. 

    Ainakin tällaisissa tapauksessa minun ja asiakkaan välille rakentuu ensitapaamisen aikana luottamus, jossa on paljon samoja piirteitä kuin yrittäjän toimissa uran alussa. Nyt vain osat olivat vaihtuneet. Minulle on tärkeää, että asiakas on lopputulokseen tyytyväinen. 

    Se ei haittaa, vaikka itsekin kasvaa samalla, kun osaa kuunnella ja kuulla. 

    Lue lisää Ruukki® Renovation palvelusta
    Tutustu korjausrakentamisen referensseihin

    Jukka Joensuu
    Hankekehityspäällikkö

    email
    Facebook
     
  • Miks nää talot homehtuu?

    by Telerik.Sitefinity.DynamicTypes.Model.AuthorProfiles.AuthorProfile | joulu 12, 2017
    Otsikon kysymys tipahti juuri yläkoulun aloittaneen esikoiseni suusta. Suurin osa alakoulun vuosista oli vierähtänyt väistötiloissa, parakeissa, kun suhteellisen tuore koulurakennus purettiin homevaurion vuoksi. Ja sama homma jatkuu nyt toisessa koulussa, yläkoulun puolella. Vastasin, että hyvä kysymys. Ja sellaisiahan ne alkavat jo tuon ikäisellä olla, niihin pitää jo oikeasti miettiä vastausta. Kerroin, että rakennetaan kiireessä, jolloin esimerkiksi betoni ei aina ehdi kuivua riittävästi ennen pinnoittamista. Rakennusmateriaalit pääsevät joskus kastumaan rakennusvaiheessa ja valmiiseen rakennukseen on voinut jäädä jokin virhe, jonka seurauksena kosteutta pääsee väärään paikkaan. 

    ”Eiks tolle asialle pitäis tehdä jotain?”, oli seuraava kysymys. Vastasin, että totta kai ja tehdäänkin. Pyritään tekemään hyvin ja huolella, ei se mitään rakettitiedettä ole. Monenmoista laajempaakin pohdintaa asian ympärillä on tehty. On Hometalkoita, Kuivaketju10 –prosessia ja nyt ehkä kaikkein ajankohtaisimpana 1.1.2018 voimaan astuva Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Tuo asetus mm. edellyttää, että kaikille luvanvaraisille rakennushankkeille pitää jatkossa laatia kosteudenhallintasuunnitelma ja sen toteutumista valvomaan tulee nimetä kosteudenhallinnasta vastaava henkilö. Asetus on varsin selväsanainen: ”Rakennusaineet ja –tarvikkeet sekä rakennusosat on  suojattava haitalliselta kastumiselta ja epäpuhtauksilta kuljetusten, varastoinnin ja rakentamisen aikana” jne. Sinällään ihan päivänselvää asiaa, mutta tämän asetuksen myötä jatkossa myös pakollista. Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Vastaukseni meni selvästikin turhan kuivaksi pohdinnaksi, sillä varhaisteinimme oli jo siirtynyt katselemaan älypuhelimeltaan jonkun ilmeisen suositun tubettajan videota.

    ”No mitä sä iskä ajattelit itse tehdä, sähän olet alan miehiä?”, oli kysymyssarjan kolmas ja samalla viimeinen kysymys. Tähän oli jo paljon helpompi vastata. Kerroin, että ”iskän tuotteiden” kehityksessä on viime aikoina keskitytty nimenomaan kosteusturvalliseen rakentamiseen ja että olemme hiljattain tuoneet markkinoille uuden innovaation, joka varmistaa tuotteemme kuivaketjun alusta loppuun. Kun YouTube sovellus oli siinä jo valmiiksi käsillä, niin näppäilin nuoren ”luuriin” linkin. 

    Vajaan minuutin klipin jälkeen sain hyväksyvän peukutuksen – kyllä iskä (vielä) osaa!
     
     
  • Asiakaspalevelu ei ole osasto vaan asenne

    by Telerik.Sitefinity.DynamicTypes.Model.AuthorProfiles.AuthorProfile | joulu 08, 2017

    Anssi Lehmonen, projektikehityspäällikkö, Ruukki

    12.9.2017

    Mitä hyvä asiakaspalvelu sinulle merkitsee? Ravintolan isäntää, joka toivottaa lämpimästi tervetulleeksi ja ohjaa kantapöytään? Yritystä, joka ottaa tuotteen takaisin ja palauttaa täyden hinnan sen enempiä kyselemättä? Nopeaa vastausta akuuttiin kysymykseen?

    Nykyisin käytetään edistyneitä tekniikoita, jotta saadaan mahdollisimman paljon tietoa asiakkaista. Netin kautta seurataan, mistä ihmiset tykkäävät, kuinka usein he ostavat tai käyvät liikkeessä ja niin edelleen. Kaikesta tästä uudesta datasta ja sen mahdollisuuksista huolimatta kokemukseni on, että asiakkaat arvostavat edelleen perinteistä asiakaspalvelua.

    Rakensimme tänä kesänä mökille uuden piharakennuksen. Projekti oli hyvä esimerkki vanhasta kunnon palvelusta. Siihen sisältyi pari kipukohtaa: mökki sijaitsee saarella, jonne ei pääse autolla perille asti, ja rakennus on arkkitehdin suunnittelema eikä pakettituote.

    Löysimme pitkän etsinnän jälkeen paikallisen hirsivalmistajan, joka oli joustava ja innostunut eikä valittanut siitä, että meillä oli omat piirustukset. Saatuamme toimituksen perille aloimme pystyttää rakennusta, ja parin päivän ponnistelun jälkeen tajusimme, että hirret oli sahattu väärin.

    Soitimme valmistajalle (ja saimme oikean henkilön heti kiinni). Hän sanoi, että parin tunnin sisällä tulisi kaksi miestä arvioimaan tilanteen. Miehet tulivat neljä tuntia puhelun jälkeen, tarkistivat materiaalin ja piirustukset ja jäkättämättä yhtään asiantuntemattomasta rakentamisesta myönsivät virheen tapahtuneen. Lisäksi he ehdottivat kokoavansa loput rakennuksesta puolestamme ilmaiseksi. Ensireaktiomme oli: ”Anteeksi, mitä?” Todellista asiakastyytyväisyyttä ylläpitävää palvelua; ei tarvinnut täytellä reklamaatiolomakkeita tai suorittaa muutakaan byrokratiaa, mitä valituksiin yleensä liittyy.

    Simppeliä mutta ansiokasta asiakaspalvelua kerta kaikkiaan! Saimme yhteyden oikeaan henkilöön, toimintasuunnitelma tehtiin heti ja ratkaisu hoidettiin huolella ja nopeasti. Vihastuksemme ja pettymyksemme kääntyi kertaheitolla luottamukseksi ja uskollisuudeksi. Olen kertonut tämän tarinan jo monille kavereille. Puskaradion olisi voinut panna laulamaan toisenlaistakin virttä ;).

    Olen huomannut saman ilmiön töissäkin: yksinkertaisilla palveluteoilla on iso vaikutus. Mallipalojen vienti henkilökohtaisesti arkkitehdille ja välitön takaisinsoitto kysymyksiin osoittavat, että yritys välittää asiakkaistaan.

    Ovatko yritykset menettäneet otteensa asiakkaista?

    Nykyään asiakkaat haluavat, että yritys tunnistaa ja erottelee sähköisesti tai henkilökohtaisesti saatavat palvelut. Asiakas- ja sidosryhmäkohtaamisissa kannattaa tarjota vaihtoehtona itsepalvelua vaikkapa sovelluksen, ohjelmiston tai havainnollisten verkkosivujen kautta, mutta... Siinä mennään helposti hakoteille. Kun on saanut tehtävät ja palvelut automatisoitua, tulee suuri houkutus säästää työvoimakustannuksissa ja jättää homma siihen. Asiakaspalvelun automatisointi ei tarkoita ihmisten tarjoaman palvelun huonontamista. Digitalisoinnin säästämät resurssit kannattaa käyttää mielekkääseen inhimilliseen vuorovaikutukseen.

    Maailma muuttuu koko ajan, ja tulee uusia mahdollisuuksia, mutta silti kannattaa perustaa vanhan ajan hyvään asiakaspalveluun.

    Anssi Lehmonen
    Projektikehityspäällikkö, Ruukki

    Yhteydenotot LinkedInin kautta: www.linkedin.com/in/anssi-lehmonen-a167b03
    Sähköpostitse: etunimi.sukunimi@ruukki.com

  • Ruukin Cor-Ten-teräksen käyttö harjoitustyössä

    by Heli Halla-aho | joulu 08, 2017

    Elli Hirvonen, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelija

    27.7.2017

    Kevään aikana Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun toisen vuoden opiskelijat osallistuivat arkkitehti- ja rakennesuunnittelukurssille, jonka tehtävänä oli suunnitella elin- ja työtiloja taiteilijoille. Kyseessä oli kuvitteellinen hanke, jossa asiakkaiden roolissa oli helsinkiläisiä taiteilijoita. Luonnossuunnittelu aloitettiin haastattelemalla asiakkaita heidän toiveistaan.

    Suunnittelin talon Pietarinkujalle Eiraan. Pitkä ja kapea tontti innoitti suunnittelemaan ympäristöön sulautuvan rakennuksen, jossa olisi tilaa elämiseen ja työskentelyyn.

    Arkkitehtonisen kokonaisuuden lisäksi toimeksianto edellytti valitsemaan rakennusmateriaalit ja niihin liittyvät rakenneratkaisut. Säänkestävä Cor-Ten-teräs oli luonnollinen vaihtoehto yhtenäisen veistoksellisen julkisivun materiaaliksi. Terästä on helppo muotoilla ja taivuttaa, ja sen ansiosta esimerkiksi sadekouru saatiin piilotettua kaltevaan kattoon eikä räystäitä tarvinnut piirtää. Koska tontti sijaitsee lähellä rantaa, otin huomioon merituulen vaikutuksen julkisivun suunnittelussa. Lisäksi ruosteenpunainen väri sopii mielestäni ympäröivien rakennusten rapattuihin julkisivuihin.

    Oli mielenkiintoista tutustua minulle uuteen rakennusmateriaaliin ja sen julkisivuominaisuuksiin. Taustatyönä kartoitin eri tyyppisiä ja kokoisia Cor-Ten-paneeleita ja julkisivuun sopivia pintoja. Joustava teräsmateriaali mahdollisti useita asetteluvaihtoehtoja. Yleisilmeeseen vaikuttaa suuresti esimerkiksi se, onko levyt aseteltu tasan vai lomittain, ja miten ne on kiinnitetty.

    Seuraava tehtävä oli valmistaa pienoismalli julkisivusta suhteessa 1:10. Tavoitteena oli kokeilla materiaaleja ja esittää julkisivun pinta niin realistisesti kuin mahdollista. Ajattelin ensin imitoida terästä ruosteenväriseksi maalatulla pahvilla, mutta luovuin ajatuksesta. Se olisi näyttänyt tökeröltä. Koska en tiennyt, mistä saisin pikaisella aikataululla käsiini Cor-Ten-terästä, otin yhteyden Ruukkiin ja kysyin, voisinko ostaa vain neliömetrin materiaalia. Yllätyksekseni Ruukki vastasi tukevansa mielellään harjoitustyötäni ja lahjoittavansa tarvitsemani materiaalin. Teräsneliö tuli parin päivän kuluttua, ja kävin hakemassa sen muutama päivä ennen työn määräaikaa.

    Pienoismallia viimeistellessäni opin uutta Cor-Tenin väriominaisuuksista. Jostakin syystä olin luullut levyn tulevan tehtaalta ruosteenvärisenä, mutta ei se niin mennyt. Teräs oli ruostumatonta. Yritin paniikissa keksiä, miten saisin pinnan ruostumaan ennen työn palautusta. Ongelma ratkesi, kun Ruukin toimistolta soitettiin perjantaina iltapäivällä ja neuvottiin tarkasti, miten pinnan sai nopeasti ruostumaan. Minun piti pyyhkiä suojaöljy paperilla ja suihkuttaa pintaan laimeaa suolavettä. Noudatin ohjeita, ja pinta ruostui muutamassa tunnissa! Se valmistui sillä aikaa, kun liimailin pienoismallia kasaan työpajalla. Saavutin haluamani ruosteenpunaisen pinnan suihkuttamalla suolavettä vielä pari kertaa. Sitten leikkasin levystä metallisaksilla sopivan kokoisia paloja ja kiinnitin ne malliin.

    Arvostelussa pienoismalli sai paljon myönteistä palautetta aidosta materiaalista ja suunnittelun päämäärän havainnollisuudesta. Olen itse oikein tyytyväinen lopputulokseen ja ketterään yhteistyöhön Ruukin kanssa projektin aikana! Työni sai täydet pisteet eli arvosanan 5/5. :)

    Elli Hirvonen
    Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelija

    Lisätietoja Cor-Ten-teräksestä

  • Miksi rakentaa riittävän hyvää, kun voi rakentaa ”itselleen”

    by Telerik.Sitefinity.DynamicTypes.Model.AuthorProfiles.AuthorProfile | joulu 08, 2017

    Guntis Duks, Baltian liiketoimintajohtaja, Ruukki 

    10.10.2017

    Riittääkö rakentamisen laatu? Ovatko lain asettamat vaatimukset ajan tasalla rakennukseni käyttötarkoituksen kannalta? Rakennuttajien ja rakennusten käyttäjien pitäisi esittää nämä kysymykset.

    Kaikki rakennukset pitäisi rakentaa sekä kansallisia että paikallisia vaatimukset noudattaen. Näin varmistettaisiin, että rakennuksesta tulee toimiva, tehokas ja turvallinen. Voi myös ajatella, että säädökset edustavat vähimmäisvaatimuksia. Ne vaihtelevat maittain, runsaastikin, jopa naapurimaiden välillä. Mutta jätän tämän asian maidemme päätäntäelinten huoleksi.

    Mitä tarkoittaa, kun omakotitalo rakennetaan ”itselle”?

    Yleensä se tarkoittaa, että rakennetaan tarkasti ja huolellisesti. Rakennuksen käyttötarkoitus ja käyttäjien tarpeet arvioidaan suunnitteluvaiheesta lähtien toimivuuden ja viihtyisyyden takaamiseksi.

    Tämä unohtuu usein. On taloja, joissa ei ole ollenkaan otettu huomioon asukkaiden elämäntapaa. On pieni olohuone, vaikka perhe viihtyy kotona, tai kuraeteinen/kodinhoitohuone puuttuu, vaikka perhe harrastaa liikuntaa ja ulkoilua. On konserttisaleja, joissa on erinomainen akustiikka, mutta sinne ja sieltä pois kulkeminen on niin hankalaa, että upea esitys unohtuu tyystin kahvilaa tai vaatenaulakkoa hakiessa.

    Laadukkaat rakennusmateriaalit

    Myös laadukkaiden rakennusmateriaalinen valitseminen on tärkeää.  On tyypillistä valita halvempi ja suorituskyvyltään heikompi materiaali. Tästä on lukemattomia esimerkkejä. Asennetaan vain yksinkertainen ulko-ovi, joka suojaa asukkaita. Ovessa voisi kuitenkin olla ergonominen kahva, turvamekanismi tai kunnon äänieristys ja paljon muitakin ominaisuuksia. Eteisen seiniin voi valita sandwich-paneelit, joilla voi parantaa sisäilmastoa sekä säästää energiaa ja jotka näyttävät hyviltä.

    On tärkeää muistaa, että rakennuksia käytetään aina monta, monta vuotta. Kohtuullisten rakennuskustannusten ja rakentamisen aikaisen laadun lisäksi on tärkeää varmistaa, että rakennus toimii käyttäjilleen laadukkaasti koko elinkaarensa ajan.

    Hyvät tekijät ja aikataulun suunnittelu

    Seuraavaksi valintoja pitää kyseenalaistaa siinä vaiheessa, kun palkataan rakentajat ja laaditaan aikataulu. Aivan liian usein talon rakentaa halvimman tarjouksen antaja, joka lupaa valmista epärealistisen hyvillä ehdoilla. Halvimman tarjouksen antajalla ei useinkaan ole kokemusta kyseisestä rakennustyypistä. Yritys ei tunne esimerkiksi hotellin tai voimalaitoksen rakentamiseen liittyviä käytäntöjä tai erikoismenetelmiä. Tämän vuoksi rakennusprosessin aikana tehdään kompromisseja laadun, materiaalien, asennusten tai muiden ratkaisujen suhteen.

    Rakentajan kokemus kannattaa varmistaa huolellisesti tarjousvaiheessa, jotta osaa valita kaikki odotukset täyttävän tekijän. Rakennuttajaa houkuttaa suostua vauhdikkaaseen aikatauluun, jotta uuteen taloon pääsee muuttamaan tai liiketilan saa tuottamaan mahdollisimman nopeasti. Mutta jos rakennusajasta tingitään liikaa, tuloksena on usein kaaos ja laatuvaje. Rakentaja ei ehdi suunnitella työaikataulua eikä toteuttaa sitä riittävän huolellisesti.

    Julkisten ja liiketilojen laadukas rakentaminen

    ”Itselleen” rakentamista voi siis soveltaa muuhunkin kuin omakotitalon rakentamiseen, esimerkiksi julkisten ja liiketilojen toteutukseen.

    Seuraavassa on muutama esimerkki. Aloitetaan julkisista rakennuksista. Joka vuosi rakennetaan useita satoja julkisia rakennuksia. Toivottavasti suurin osa niistä on hyvin suunniteltu ja laadukas. Vain muutamista tulee tunnettuja maamerkkejä. Ne ovat niitä rakennuksia, jotka täyttävät tarkoituksensa ja palvelevat käyttäjiään, joita ihaillaan ja joissa käy tuhansittain ihmisiä. Tällaista rakennusta suositellaan TripAdvisorissa, kun suunnittelee matkaa kyseiselle alueelle. Suurin osa on vanhoja, historiallisesti merkittäviä rakennuksia, mutta eivät kaikki. Edelleenkin rakennetaan taloja, jotka erottuvat edukseen ja joiden arvo säilyy. Yksi esimerkki on Gdańskin eurooppalaisen solidaarisuuden keskus Puolassa, jonka rakentamisessa Ruukki sai kunnian olla mukana. Siitä on tullut kaupungin uusi maamerkki. 

    Myös liikerakennukset ovat yleensä julkisia rakennuksia. Niidenkin kohdalla kannattaisi tähdätä laadukkaaseen arkkitehtuuriin. Vaikka moni asioi liikkeessä sen sijainnin, valikoiman, palvelun ja hintatason perusteella, valinta tehdään myös rakennuksen ulkomuodon mukaan. Jos rakennus toivottaa olemuksellaan asiakkaan tervetulleeksi, sinne on mukava palata.  Myös sisätilan ilmapiirillä on merkitystä. Harmoniaa luovat maltilliset materiaalit ja valaistus sekä luonnollinen, hyvin säädelty sisäilmasto. Tällaisiin pikkuasioihin ”itselleen” rakentamisella juuri vaikutetaan, ja niillä on suuri vaikutus lopputulokseen.

    Älä tyydy riittävän hyvään laatuun, vaan rakenna niin kuin rakentaisin itsellesi!

    Guntis Duks,
    Baltian liiketoimintajohtaja, Ruukki

    Yhteydenotot LinkedInin kautta: www.linkedin.com/in/guntis-duks-1bab6738
    Sähköpostitse: etunimi.sukunimi@ruukki.com

  • Ensin perusasiat kuntoon – yhteistyössä

    by Telerik.Sitefinity.DynamicTypes.Model.AuthorProfiles.AuthorProfile | joulu 08, 2017
    Petteri Lautso, asiakasarvojohtaja, Ruukki 
    1.11.2017 

    Perusasioilla tarkoitetaan tässä tarkoituksenmukaisia, hyvinvointia lisääviä ja viihtyisiä ympäristöjä. Siinä on asian ydin. Näitä ominaisuuksia pitäisi voida pitää itsestään selvinä, kun rakennetaan kaupunkeja ja sisätiloja. On surullista, että perusasioista on tullut kosteusongelmien vuoksi kaukainen tavoite.

    Kosteusongelmiin liittyy useita tekijöitä, kuten muihinkin rakennusalan asioihin. Tästä syystä moni antaa periksi jo ennen kuin ongelmia on edes yritetty ratkaista. Kun ongelmiin puututaan, se tapahtuu yleensä yrityksen sisällä, ja pian huomataan, ettei se riitä. Sitten pitää valita: antaako periksi vai sysätäkö syy muualle. Tai sitten voi miettiä, mitä voisi tehdä, jotta alan muut osapuolet menestyisivät paremmin kosteudenhallinnassa. Päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon kehittämällä uuden Ruukki Rain Protect -kalvon.

    Tärkeimpiä tuotteitamme ovat sandwich-paneelit, joiden ydin on mineraalivillaa ja kuoret ohutta teräslevyä. Valmiissa rakennuksessa teräslevyt suojaavat tehokkaasti kosteudelta sekä sisään että ulos päin. Tuotteet ovat niin kompakteja, että ne helppo sääsuojata työmaalla. Valitettavasti ylempi sauma on pitänyt suojata erikseen asennuksen aikana, mikä on ollut rasittavaa. On äärimmäisen tärkeää säilyttää kuivaketju, koska paneelin yläsivu jää muuten kokonaan paljaaksi liian pitkäksi aikaa. Se joutuu sään armoille, kunnes seuraava kerros paneelia tai muu rakenne saadaan asennettua. Nyt paneelit voi tilata yläsaumaa suojaavalla kalvolla. Asentajan ei tarvitse enää huolehtia paneelien suojaamisesta keskeneräisessä seinässä. Urakoitsijan tai työnjohtajan ei tarvitse huolehtia siitä, että villaosa suojataan ajoissa, jos alkaa sataa. Merkittävintä on kuitenkin se, että rakennuttaja ja rakennuksen käyttäjä tietää saavansa kuivat paneelirakenteet, koska asennuksen aikainen kastumisriski on vältetty.

    Tällainen pieni parannus ei tietenkään poista kosteusongelmia koko työmaalta. Koetamme silti parhaamme mukaan ratkaista tuotteidemme kuivaketjuun liittyvät haasteet kaikkien asianosaisten hyväksi. Toivomme, ettemme jää tässä tehtävässä yksin vaan että toimemme edistävät yhteistä asiaamme eli rakentamisen laatua.

    Petteri Lautso
    Asiakasarvojohtaja, Ruukki
    Yhteydenotot Twitterin kautta: @PLautso
    Sähköpostitse: etunimi.sukunimi@ruukki.com
     

Uusimmat blogikirjoitukset