Kysymyksiä ja vastauksia

1. Tarvitseeko teräsrakenteita ylimitoittaa, vaikka niissä käytettäisiinkin lujia materiaaleja?

1. Kun kuormat ovat tiedossa, suunnittelijan on suoritettava lujuustarkastelu staattisesti, dynaamisesti tai sallittuun siirtymään perustuen tapauksesta riippuen. Lujuustarkastelun perusteella määräytyy seinämänpaksuus ja rakenteen muu mitoitus.

2. Miten valitsen oikean hitsauslisäaineen Raex-kulutusteräkselle?

2. Lisäaineiden valintaan vaikuttaa hitsiltä vaadittavat mekaaniset ominaisuudet. Yleisimmin käytettyjä lisäaineita ovat alilujat, perusainetta pehmeämmät lisäaineet joiden ominaisuudet ovat usein riittävät käyttökohteeseen. Kylmähalkeiluriskiä voidaan minimoida käyttämällä lisäaineita, joiden epäpuhtaustaso on matala. Tarkemmin asiasta täältä.

3. Kuinka voin olla varma, että Ramor-terästen ballistinen suojaus on riittävä jokaisessa levyssä?

3. Levyjen ominaisuudet testataan alku- ja loppupäästä. Lisäksi tuotantoparametrit ovat hyvin tarkkaan kontrolloidut.

4. Mitä eroa on teräslajeilla Optim 700 MC ja Optim 700 QL ?

4. Teräslajien valmistusmenetelmät ovat erilaisia. MC-teräksen toimitustila on termomekaanisesti valssattu kun taas QL on nuorrutettu. Lisätietoa molemmista teräslajeista löytyy täältä.

5. Rakenneratkaisussani on tiukkoja särmäyssäteitä ja se rajoittaa lujien terästen käyttöä. Onko ongelmaani ratkaisua?

5. Ruukki on kehittänyt uuden tuotteen Optim 700 MC Plus, jonka särmättävyysominaisuudet ovat entistä paremmat. Suunnittelijoiden on mahdollista hyödyntää teräksen erinomainen särmättävyys ja jopa harkita mahdollisuutta käyttää särmättyjä osia hitsatun rakenteen sijaan.

6. Onko normaaliteräksellä ja kevyellä teräksellä koostumuksellisia eroja?

6. Ruukki valmistaa kuumavalssattuja teräksiä, jotka perusseostukseltaan luokitellaan ns. hiiliteräksiksi. Kaikki kuumavalssatut teräkset painavat käytännöllisesti katsoen saman verran. Kuumavalssattu teräs sisältää rautaa yleensä vähintään 95%. Teräksessä olevien muiden alkuaineiden pitoisuudet ovat rautapitoisuuteen verrattuna pieniä, eivätkä ne ”muuta” teräksen yleisesti ilmoitettua tiheyttä 7,85 kg/dm³.

Käsitteellä ”kevyt teräs” voidaan markkinoinnillisesti viitata lujien terästen tärkeimpään etuun: Käyttämällä lujempaa terästä kuin aiemmin, käyttökohteen omaa painoa voi pienentää. Tällöin puhutaan keveistä tai keventyneistä rakenteista.

Lujat teräkset (myötölujuus noin 500 MPa) ja ultralujat teräkset (myötölujuus 900-1100 MPa) ovat keskimäärin hieman seostetuimpia kuin tavanomaiset rakenneteräkset (myötölujuus enintään 355 MPa). Ruukin valmistamien lujien ja ultralujien terästen lujuus aikaansaadaan kehittyneillä
valssaus- ja lämpökäsittelytekniikoilla eikä niinkään seostusta lisäämällä.